Uusi normaali: muutosten, tietotulvan ja nopean päätöksenteon aika
Maaliskuussa 2020 maailma painoi sekä kaasua että jarrua. Kaikki yrittivät sopeutua uusiin sääntöihin ja rajoituksiin nopeasti. Samaan aikaan kaikilla toimialoilla kohdattiin hidastusten ja viiveiden kerrannaisvaikutukset. Jopa terveydenhuolto joutui odottamaan ihmishenkien pelastamiseen tarvittavia laitteita ja tarvikkeita.
Emme todellakaan voi sanoa maailman palanneen vielä ennalleen, vaikka terveysriskien torjunnan ja yritysten liiketoiminnan jatkamisen ja kasvattamisen eteen onkin tehty paljon muutoksia. Harvard Business Review’n artikkelissa John P. Kotter, Vanessa Akhtar ja Gaurav Gupta toteavat kaikkien merkkien viittaavan nyt siihen, että ”epävakauden lisääntyminen, asioiden monimutkaisuus ja nopea muutos ovat osa uutta normaalia, joka vaatii uusia tapoja toteuttaa muutoksia organisaatioissa”.
Teknologia auttaa sopeutumaan
Digitaalisten työkalujen ja varsinkin digitaalisten viestintävälineiden käytöstä on tullut viimeisten 1,5 vuoden aikana arkipäivää. Samalla tuotteita kehittävät yritykset ovat joutuneet kohtaamaan muitakin haasteita. Tutkimus- ja kehitystyö, suunnittelu, testaus ja fyysisten tuotteiden valmistus ovat keikkuneet digitalisaation kynnyksellä vuosia enteillen Teollisuus 4.0:ksi kutsuttua ilmiötä. Pandemian vuoksi yritykset ovat kuitenkin joutuneet jouduttamaan aikeitaan niin, että suunnitelmista, joita ajateltiin ennen kuuluvan hamaan tulevaisuuteen, onkin tullut tämän päivän ehdottomia edellytyksiä.

Useimmat yritysjohtajat ymmärtävät digitaalisen innovoinnin edut: 85 % toimitusjohtajista on todennut digitaalisen toiminnan olevan menestyksen kannalta tärkeää. Samalla monet yritykset katsovat, ettei niillä ole edellytyksiä hyödyntää pitkän aikavälin etuja, vaan ne keskittyvät sen sijaan lyhyen aikavälin tavoitteisiin. (Deloitte, 2021) Kun yritykset tekevät tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä, ne täytyy perustaa tuleviin olosuhteisiin eikä vallitseviin pelkoihin ja lyhtyaikaisiin tarpeisiin.
Innovoinnin lisäämisen tuska ei ole lainkaan niin suuri ongelma kuin millaisena se näyttäytyy pelkojen valossa. On selvää, että suunnittelun ja valmistuksen eri vaiheiden digitalisointi hyödyttää tuotekehitysprosessia kokonaisuutena – olipa kyse sitten hävittäjälentokoneen osan 3D-tulostuksesta tai prototyyppivaiheen nopeuttamisesta. Tehostukset toimivat molempiin suuntiin: IDC on todennut, että teknologiainvestointien ansiosta pohjoismaisen tuotantoteollisuuden vaikutukset talouteen ovat pysyneet ennallaan, vaikka työntekijöiden ja yritysten määrä onkin laskenut.
Digitalisaatiota tuotekehitykseen
Elämme uutta normaalia, jossa kaiken lähtökohtana on muutos. Siksi yritysten ja prosessien on oltava joustavia ja pysyttävä sellaisina. Vaatimukseen on helppo vastata hyödyntämällä uutta tuotekehitysteknologiaa. Yritysten on oltava ketteriä kaikin puolin – viime kädessä johtaja ei johda vain talousosastoa, T&K-osastoa tai tuotantotiimiä, vaan organisaatiota, jonka on kuunneltava asiakkaidensa tarpeita ja saatava asioita aikaan.
”Tuotekehitysprosessissa on otettava huomioon muotoiluun, tekniseen suunnitteluun, myyntiin, markkinointiin, hankintoihin ja muihin toimintoihin liittyvät näkökohdat.” — Rob Loughlin et al., McKinsey & Company.
Onneksi digitalisaatioon tähtäävällä yrityksellä on valittavanaan muitakin vaihtoehtoja kuin 3D CAD -ohjelmistot tai muut ammattilaiskäyttöön tarkoitetut erityistyökalut. Tuotekehitystä on mahdollista tarkastella uudella tavalla koko yrityksen yhteisenä asiana, ja sen kaikki toiminnot voidaan tuoda PLM:n yhteistyöprosessissa saman katon alle käyttäen 3DEXPERIENCE-alustaa innovointiin. Tämä lähestymistapa tarjoaa ratkaisun haasteisiin, joita kaikki ovat kohdanneet pandemian aikana: etätyön tekemiseen eri paikoissa eri aikoihin ja eri tahtiin ja aina huipputuloksia odottaen.
Digitalisaatiosta innovointia – ja muita hyötyjä
Kun tuotekehityksestä tehdään prosessi, joka ulottuu suunnittelusta valmistukseen ja johon otetaan mukaan jopa asiakkaat, yritys ei enää kehitä vain asiakkaiden tarpeet täyttävää tuotetta: prosessi mahdollistaa yhteistyön ja tehokkuuden, joka on hyödynnettävissä projektista toiseen.

Digitalisoinnissa on kyse prosessista, jossa yritys ottaa käyttöön digiteknologiaa luodakseen uusia tai kehittääkseen vanhoja liiketoimintaprosesseja, toimintatapoja tai asiakaspalvelumalleja.
Rutiineista innovointiin
Tämän prosessin ansiot eivät liity niinkään yrityksen toimintatavan mullistamiseen vaan siihen, että se auttaa työskentelemään tehokkaammin ja innovatiivisemmin. Sen sijaan, että työaika valuisi vanhojen tiedonkäsittelytapojen vuoksi paikallaan polkevaan kehitysprosessiin, yritys voi tarkastella itse tuotetta innovatiivisin silmin. Tuotekehitysprosessinsa digitalisoinut yritys voi keskittyä seikkoihin, joiden ansiosta se erottuu kilpailijoistaan.
Dataan perustuvaa päätöksentekoa
Digitalisaation myötä tiimit voivat käyttää tarvitsemiaan työkaluja sekä saada käyttöönsä myös dataa, jota ne olisivat aikaisemmin joutuneet etsimään – tai pahimmassa tapauksessa pyytämään ja odottamaan toivoen, että vastaus tulisi esimerkiksi oikeassa formaatissa ja vastaisi tuoreinta suunnitteluversiota.
Juuri data on nykyaikaisten liiketoimintaprosessien kivijalka – se, mihin Teollisuus 4.0 perustuu. Kun työskentely tapahtuu järjestelmässä, jossa dataa voi organisoida ja jakaa eri osastojen kesken, tiimin jäsenet voivat analysoida ja hyödyntää tietoja, joita laadukas kehitystyö vaatii. Tämä takaa viime kädessä sen, että yritystä ja sen projekteja johdetaan fiksummin ja tehokkaammin.
Turvallinen pilvi
Pilvipohjaisen innovointialustan ansiosta eri osastojen työntekijät saavat käyttöönsä tarvitsemansa tiedostot riippumatta siitä, missä he fyysisesti ovat. Näin päivityksiä voidaan tehdä juuri niin nopeasti kuin nettiyhteys vain sallii. Järjestelmän tiedonsaantioikeudet määräytyvät kunkin käyttäjän roolin mukaan. Siten muutokset ovat seurattavissa ja jäljitettävissä. Käyttö on turvallista sovellustasolta pilvitasolle: yrityksen ja asiakkaiden työ ja immateriaalioikeudet ovat takuulla turvassa.
Tiimit voivat tehdä yhteistyötä ja kehittää innovaatioita nopeaan tahtiin, kun ladattavien ohjelmistojen lisensointivaatimusten kaltaiset jarrut eivät rajoita työskentelyä. Uuden ideointi, testaaminen ja kehittäminen käy ripeämmin kuin koskaan ennen. Toimimattomien ideoiden hienosäätäminen toimintakuntoon käy nopeasti. Samalla hankkeessa sivuun siirretyt ideat voidaan tallentaa tulevia hankkeita varten. Lisäksi yhteistyö saa työntekijät tuntemaan uudenlaista omistajuutta kehittämistään tuotteista ja koko yrityksestä.

Uudella digitaalisella tuotekehitysprosessilla on kaiken kaikkiaan valtava vaikutus. Pandemiaan liittyvien haasteiden myötä olemme huomanneet, että pystymme tarvittaessa sopeutumaan nopeasti, mutta päätöksiä on tehtävä nopeasti ja niiden tekeminen vaatii varmuutta. Lisäksi tuotekehitysteknologiaan on parempi investoida pitkän aikavälin hyötyjen vuoksi kuin yllättävien olosuhteiden pakottamana. Kun hyväksymme muutokseen liittyvän epävarmuuden ja teemme yrityksistä joustavia, luomme samalla tulevaisuutta, jossa liiketoiminta ei tyssää vallitseviin rajoituksiin.
On muistettava, että askeleet, joita uudenlaisen tuotekehityksen käyttöönotto vaatii, ovat todella vain askeleita. Valitessamme tien kohti menestystä valitsemme samalla innovoinnin – ja se käy helpommin avoimin mielin ja digitaalisten työkalujen avulla.